Liikuntasaumat pitkissä kerrostaloissa ja korttelikohteissa: sijoittelu, detaljit ja kosteustekninen toimivuus

Liikuntasaumat pitkissä kerrostaloissa ratkaisevat, miten rakennuksen eri osien liikkeet hallitaan ilman, että julkisivun, vesikaton tai sisätilojen detaljit joutuvat kohtuuttomaan rasitukseen. Sauman paikkaa ei kannata päättää vasta työmaalla, sillä se vaikuttaa jo runkolinjoihin, elementtijakoon, asuntojen pohjiin ja taloteknisiin reitteihin. Me yhdistämme arkkitehti-, rakenne- ja elementtisuunnittelun kokonaissuunnittelussa, jossa ratkaisuja tarkastellaan myös toteutettavuuden kannalta.

Liikuntasaumat pitkissä kerrostaloissa sijoitetaan runkoratkaisun mukaan

Liikuntasauman sijoittelu alkaa rakennuksen massoittelusta ja runkojärjestelmästä. Pitkä, yhtenäinen rakennusmassa voi sisältää eri korkuisia osia, vaihtelevia jännevälejä tai rakennusosia, joiden kuormitus ja perustamistapa poikkeavat toisistaan. Tällöin tarkastelemme, missä kohtaa liikettä kannattaa hallita erottamalla rakenteet toisistaan. Tavoitteena on, että sauma osuu loogiseen kohtaan myös tilojen, pystylinjojen ja julkisivurytmin kannalta.

Korttelikohteessa sauma voi auttaa jäsentämään rakennusmassaa esimerkiksi porrashuoneiden, rakennusosien tai käyttötavaltaan erilaisten siipien rajalla. Samalla tarkastamme, miten ratkaisu näkyy elementtijaossa, kantavissa seinissä ja perustuksissa. Varhain tehty päätös vähentää tilanteita, joissa arkkitehtuuri, runko ja detaljit vaativat myöhemmin toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Rakennesuunnittelun kohteissamme tarkastelemme toteutettavuutta osana suunnittelua.

Liikuntasauma toimii vasta, kun runko, vaippa, vesikatto ja talotekniikka noudattavat samaa suunnitelmaa.

Liikuntasaumat pitkissä kerrostaloissa jatkuvat julkisivussa ja vesikatolla

Rungon liikuntasauma vaikuttaa koko vaippaan. Julkisivussa detaljin on sallittava suunniteltu liike, mutta samalla sen on ohjattava sadevesi ulos rakenteesta ja säilytettävä ilmanpitävyyden jatkuvuus. Vesikatolla sauma vaikuttaa katteen, vedeneristyksen, läpivientien ja vedenpoiston järjestelyihin. Ympäristöministeriön kosteusteknisiä vaatimuksia koskeva asetus edellyttää, että vaippa ja sen liitokset estävät sadeveden ja viistosateen haitallisen kulkeutumisen rakenteisiin. Kosteusteknisen toimivuuden vaatimukset ohjaavat detaljien suunnittelua.

Käytännön esimerkki syntyy, kun julkisivun pystysauma kohtaa räystään, parvekkeen tai kattotason muutoksen. Yksi detalji ei riitä, jos liittyvät pellitykset, vedeneristys ja julkisivun tuuletus eivät jatka samaa toimintaperiaatetta. Siksi käymme saumakohdan läpi rakennusosittain ja sovitamme piirustukset yhteen. Julkisivun liittymät kannattaa tarkastella samalla, kun päätetään rakennuksen vaipan muista säältä suojaavista ratkaisuista. Julkisivun detaljeja käsittelevässä artikkelissamme avaamme liittymien merkitystä tarkemmin.

Talotekniikka ja detaljit pidetään samassa suunnitelmassa

Talotekniikan reitit eivät saa sitoa liikuntasauman eri puolia jäykästi toisiinsa. Putkien, kanavien, kaapelointien, kannakkeiden ja paloteknisten ratkaisujen tilantarve sovitetaan saumakohtaan ennen kuin reitit lukitaan. Samalla varataan huollettavat ja selkeästi dokumentoidut ratkaisut. Suunnittelun yhteensovitus korostuu etenkin kohteissa, joissa sauma kulkee yhteisten tilojen, autohallin tai teknisten tilojen kautta. Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelussa lähtökohtana on myös käyttövarmuus ja mahdollisten vuotojen havaittavuus.

Meillä liikuntasaumojen suunnittelu liittyy kustannusohjattuun kokonaissuunnitteluun: arvioimme ratkaisua arkkitehtuurin, rakenteiden, elementoinnin ja toteutuksen yhteisenä kysymyksenä. Kun saumojen paikat, liittymädetaljit ja suunnittelualojen rajapinnat sovitaan luonnosvaiheessa, työmaalla on käytettävissä johdonmukainen lähtöaineisto. Suunnittelun muutokset kannattaa pitää hallinnassa myös toteutusvaiheessa, jotta päivitetyt piirustukset välittävät saman ratkaisun kaikille osapuolille. Suunnittelumuutosten hallinta työmaavaiheessa auttaa ymmärtämään tätä prosessia.